Monipuolinen metsäpuutarha

Metsäpuutarhan perinteisiä kasveja ovat havujen lisäksi alppiruusut ja hortensiat. Tontin luontaisia kasvuolosuhteita ja pihan luonnonkasveja tutkimalla voi keksiä lisää kasvivaihtoehtoja, jotka eivät vaadi mittavia muutostöitä viihtyäkseen. Harkituilla ratkaisuilla ja kerroksellisella kasvillisuudella piha kukoistaa kevyelläkin hoidolla tarjoten iloa ihmisille sekä suojaa ja ravintoa eläimille. Maatuessaan pihan kasvit ruokkivat myös maaperää.

Usein piha jakautuu avaraan oleskelupihaan ja metsäisempään alueeseen. Näiden välille kannattaa kehittää suojavyöhyke. Metsänreuna on altis auringon ja tuulen kuivattavalle vaikutukselle. Sen seurauksena metsänreuna kuluu, ja reuna siirtyy aina syvemmälle metsään. Kerroksellinen suojavyöhyke avoimen oleskelupihan ja metsän välissä auttaa pitämään metsän kasvuolosuhteet ennallaan.

Kasvivalinnoissa on muistettava, että rehevään ja kuivaan pihaan ja metsikköön sopivat eri lajit. Kostean lehtomaiseen lehtimetsään ja sen reunamien latvuskerrokseen sopivat esimerkiksi tuomi, metsälehmus, -vaahtera ja -tammi. Euroopanpähkinäpensas, pensasmustikka ja makeasinikuusama luovat maistuvan ja monipuolisen pensaskerroksen. Alimpaan kerrokseen asettuvat esimerkiksi saniaiset, kurjenpolvet ja kuunliljat.

Jos tontti muistuttaa kuivaa kangasta, voi sinne sovitella havujen lisäksi erilaisia pajuja ja pihlajia. Pajut ovat keväisin hyönteisten tärkein ravintokasvi, ja kasvun edetessä ne maistuvat kerppuina monille kotieläimille. Kosteilla paikoilla pajut voivat myös puhdistaa vettä ravinteita sitomalla. Pihlajankukat taas houkuttelevat mehiläisiä ja perhosia, ja linnut popsivat mielellään marjat. Pensaskerrokseen voi valita vaikkapa kiiltotuhkapensaan, joka tiheäkasvuisena tarjoaa suojaa niin ihmisille kuin eläimille. Koristearonia antaa suojan lisäksi vielä marjojakin. Kuivalla alueella on tärkeää tehdä polut kulkemista varten, ja varoa muun alueen turhaa kulumista. Polkujen reunuskasviksi sopii esimerkiksi maata peittävä grönlanninhanhikki.

Lahopuu on helppo tapa lisätä oman pihan monimuotoisuutta. Siksi kaatuneiden puiden runkoja ja kantoja kannattaa jättää metsään ja metsäiseen pihaan. Lahoava puu tarjoaa lahoamisen eri vaiheissa ravintoa, kasvualustan ja lisääntymispaikan jopa suuremmalle määrälle lajeja kuin elävä puu.

Teksti: Leea Puranen

Tässä juttusarjassa annetaan vinkkejä monimuotoisuuden kehittämiseen. Juttusarjan seuraava osa antaa vinkkejä runsaan ja rehevän maisemapuutarhan kehittämiseen.